Antti Penjami Mäkikylä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

A. P. Mäkikylä (Antti Penjami Mäkikylä) (18. kesäkuuta 1873 Ylöjärvi – 8. huhtikuuta 1918 Ylöjärvi) oli ylöjärveläinen agronomi, jonka traagisen murhan motiivit ja tekijät ovat askarruttaneet ylöjärveläisiä vuodesta 1918 asti.

Antti Penjami Mäkikylä syntyi 1873 Ylöjärvellä Mäkkylän kartanon nuorimpana poikana. Hänet kastettiin Anders Benjamin Mäkkyläksi, mutta myöhemmin hän suomensi nimensä. Mäkikylä opiskeli agronomiksi ja toimi virkatalojen tarkastajana.

Mäkikylä oli mukana monissa hankkeissa: Hän oli keskeinen hahmo raittiusseurassa, kunnanvaltuustossa, Suomalaisuuden liitossa ja työväenyhdistyksessä. Hän osallistui Ylöjärven Säästöpankin perustamiseen, osti kiinteistön Ylöjärven ensimmäiselle Osuusliike Voimalle ja käynnisti Ylöjärven Raittiusyhdistyksen rakennushankkeen Saurion seurantalon rakentamiseksi. Mäkikylä oli myös ensimmäinen ylöjärveläinen työnantaja, joka ryhtyi soveltamaan palkollisilleen kahdeksan tunnin työaikaa.

Asuinpaikaksi perheelleen Mäkikylä rakennutti Ahveniston tilan pienen Pikku-Ahveniston rannalle. Arkkitehti Paavo Uotila suunnitteli jugendtyylisen rakennuksen, joka valmistui 1906. Rakennusta laajennettiin 1914 arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelemalla keittiö-kirjasto-osalla. Päärakennuksen sisustuksen, ornamenttien ja kalusteiden suunnittelussa oli tärkeä rooli professori, taidemaalari Gabriel Engbergillä. Sisustus on osin suvun hallussa, pirtin iso pöytä on alkuperäinen. Antti Mäkikylän kuoltua Ahvenistossa oli maksullisia kesävieraita, joukossa oli myös joitain taiteilijoita. Kaunis kansallisromanttinen rakennus kiviaitoineen ja kivipengerryksineen on yhä jäljellä Ylöjärven Pikku-Ahveniston rannalla. Varsinaiset maatalousrakennukset on purettu.

Vuonna 1918 punaisten vetäydyttyä Ylöjärveltä Mäkikylä haettiin valkoisten paikalliseen sotaoikeuteen, mutta vapautettiin kuulustelujen jälkeen syyttömänä. Huhtikuun 7. päivänä kaksi sotilaspukuista miestä haki hänet uudelleen sotaoikeuden istuntoon seuraintalolle ja seuraavana päivänä saattomies lähti kuljettamaan Mäkikylää lisäkuulusteluihin Tampereelle. Samana päivänä 44-vuotias Mäkikylä löydettiin ammuttuna Tohlopin lammen rantametsästä.

Hänen vaimonsa ja kolme lastaan, joista pienin oli vasta 2-vuotias, jäivät asumaan Ahveniston tilalle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Helena Honka-Hallila, Ylöjärvi 1869–1994, Ylöjärven kunta, 1996
  • Martti Tyrkkö, Ylöjärven historiaa v. 1866–1965, Ylöjärven kunta 1967
  • http://www.ylojarvenseurakunta.fi/hautausmaat/getfile.php?file=37 (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Eija Teivas, Huviloita pyyntimailla, Ketoja kaupungin kupeessa, Ylöjärven kulttuuriympäristöohjelma, Ylöjärven kaupunki
  • Juha Mäki-Ketelä: Joku muistaa aina. Murhenäytelmä ylöjärveläiseen tapaan. Ylöjärvi 2013.

Aiheesta lisää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]